Pekka

Pekka2015-10-05T09:10:58+00:00

Pekka on 16-vuotias poika, joka asuu äitinsä, isänsä ja nuoremman sisarensa kanssa Helsingissä.

Nuorempana Pekka piti koulunkäynnistä. Hän ystävystyi helposti ja menestyi aina keskitasoa paremmin. Jo vuoden ajan hänen elämänsä on kuitenkin käynyt yhä vaikeammaksi niin koulussa kuin kotonakin. Aluksi hän muuttui kärttyiseksi ja vetäytyi omiin oloihinsa, aivan kuin monet hänen ikätoverinsakin.

Hän oleskeli pääasiassa omassa huoneessaan, puhui tuskin lainkaan sisarelleen ja vastaili vanhemmilleen lyhytsanaisesti tai vain murahtelemalla. Pekan äiti ajatteli tämän olevan murrosikäiselle tyypillistä käytöstä.

Pekan oli yhä vaikeampi päästä aamuisin ylös vuoteesta. Hän myöhästeli koulusta ja joutui vaikeuksiin opettajien kanssa. Hänen mielestään se oli epäreilua. Eihän myöhästely hänen syytään ollut! Miksi opettajat kiusasivat häntä?

Tarkemmin ajatellen muutkin kuin opettajat halusivat päästä hänestä eroon. Pekka huomasi, että monet hänen ystävänsä olivat alkaneet vältellä häntä. He lopettivat puhumisen, kun hän tuli paikalle, ja hän oli varma, että he kuiskivat hänen selkänsä takana.

Pekka ei käsittänyt, miksi he kohtelivat häntä sillä tavalla. Mitä pahaa hän oli tehnyt? Se oli pelottavaa ja hämmentävää, eikä ollut ketään, jolta hän olisi voinut pyytää apua. Hän alkoi viettää yhä enemmän aikaa yksin. Hän pinnasi koulusta ja ajeli koko päivän raitiovaunulla ympäri kaupunkia.

Raitiovaunukin tuntui pelottavalta. Hän yritti olla mahdollisimman huomaamaton. Hän painoi päänsä alas ja vältteli katsekontaktia. Silti hänestä tuntui, että muut matkustajat tuijottivat häntä, naureskelivat hänelle ja puhuivat hänestä, kun hän käveli ohi.

Pekka tunsi itsensä hyvin yksinäiseksi. Jos aivan vieraatkin ihmiset punoivat juonia häntä vastaan, mistä ihmeestä hän voisi saada apua?

Eräänä päivänä hän huomasi raitiovaunussa pienen ilmoituksen auttavasta puhelimesta, joka tarjosi tukea itsensä yksinäisiksi ja ahdistuneiksi tunteville ihmisille. Pekka ei uskonut, että auttava puhelin voisi estää ihmisiä puhumasta pahaa hänestä. Ehkä se voisi kuitenkin auttaa häntä pääsemään eroon pelosta. Hermostuneena hän näppäili numeron.

Puhelimeen vastannut nainen vaikutti ystävälliseltä. Hän kuunteli Pekan tarinan ja tuntui uskovan häntä. Hän antoi myös joitakin hyviä neuvoja. Nainen oli sitä mieltä, että hänen pitäisi keskustella tilanteesta jonkun luotettavan ihmisen kanssa. Ja kannattaisi myös käydä lääkärissä.

Pekka pohti näitä ehdotuksia. Ehkä hänen kannattaisi jutella äidin kanssa. Ja vaikka hän ei tuntenutkaan itseään sairaaksi, lääkäri voisi ehkä tehdä jotain sille, että hän oli aina niin väsynyt päivisin.